28.02.2010- Räväkkä Seiska tutkii juttunsa

Viimeisessä lauseessa on virhepäätelmä. Voi tehdä erittäin huonoa journalismia joutumatta kertaakaan JSN-kantelun kohteeksi.

Eli vaikka kantelut kertovat virheistä (ja siten huonosta journalistisesta toiminnasta), niin kantelujen välttämisellä ei voi todistaa journalismin laatua. Virheettömyys on vain yksi laadun osatekijä.

Kiitos mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta.

Mieltäni on viimeaikoina painanut Julkisen Sanan Neuvoston rooli ja päätelmät siitä mikä on hyvää journalismia ja mikä ei. Olen myös täysin samaa mieltä J1onen kanssa siitä, että kantelujen välttely on vain yksi osa-alue jolla journalistista laatua voidaan mitata.

Journalistien ohjeiden alussa sanotaan mm. seuraavaa kohdassa 2: "Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein." Tämä on kohta, jonka sisältöä tulkitaan nykyisin lähes kaikkialla liiketaloudellisin, ei journalistisin tai ainakaan moraalisin perustein. Tiedonvälitykseen liittyvä ratkaisu on myös sellainen, jossa päätetään olla julkaisematta uutista tai julkaisua, jonka sisällöllä ei ole yhteiskunnallista merkitystä. Valitettavasti jatkuvasti julkaistaan uutisia ja julkaisuja joilla tätä yhteiskunnalista merkitystä ei ole lainkaan.

Journalistin ohjeilla ja kansalaisten oikeudella tietää perustellaan yhä useammin yhä röyhkeämpiä tiedonhankintamenetelmiä sekä yksityiselämän suojan kaventamista, mutta unohdetaan, että samoilla ohjeilla voitaisiin eettisiin, yhteiskunnallisiin ja moraalisiin arvoihin vedoten olla julkaisematta puppua, jonka ainoa päämäärä on skandaalihakuisuus ja kustannusyhtiöiden liiketoiminnan tuottojen kasvattaminen.

Samaan aikaan toimituksissa istuvilla toimittajilla on yhä vähemmän valtaa päättää siitä, minkälaisia uutisia he saavat, voivat tai mikä pahinta - ehtivät kirjoittaa työvuoronsa aikana. Tässä mennään usein siitä mistä aita on matalin, lainataan toisilta tiedotusvälineiltä. Toimittaja onkin nykyajan paarialuokkaa, sisältötuotantotehtaiden merkityksetön osa, jonka työ mielellään ulkoistetaan heti automatisoiduille alustoille, joiden päämääränä on saada medioiden kuluttajat tuottamaan itse omat sisältönsä.

Valitettavasti nykyaikainen sisältötuotanto jota myös "journalismiksi" kutsutaan on menettänyt osin merkityksensä vakavasti otettavana ja arvostettavana toimialana. Toimittajien palkkaus ottaen huomioon alan usein vaatiman korkeakoulutuksen on verrattain matala, tämä vaikuttaa myös alalla toimivien ja sille suuntautuvien tasoon. Samalla toimitusten väkimäärää vähennetään ja sisältöä generoidaan enenevissä määrin mediatalojen sisällä esimerkiksi kierrättämällä yhteiskunnallisesti täysin merkityksettömien television viihdeohjelmien sisältöjä printtimediaan.

Mediaa tai sen toimintaa ei myöskään saisi kritisoida, sen ovat varsinkin poliitikot saaneet tuntea. Julkisuuteen muuten tulleita, merkityksettömämpiä henkilöitä onkin siten helpompi kyykyttää lehtien palstoilla, sillä heidän mahdollinen kritiikkinsä "uutisten" johdosta koetaan vain uutena, helposti hyödynnettävänä aineistona seuraavaan numeroon.

Hyvä journalismi on Suomesta katoava luonnonvara, sillä kustantajat ovat ehtineet opettaa meidät hyväksymään kuinka luokatonta uutisointia tahansa. Kukaan ei huomaa kun keisarilta poistuvat viimeisetkin vaatteet päältä.

Myönnän yllättyneeni tästä tiedosta ja se tarkistaa kyllä osaltani käsityksiäni Seiskasta!

Toisaalta pitää huomioida että Seiska raportoi nykyään yhä enenevissä määrin henkilöistä joiden koko julkisuuden substanssi on se että he ovat julkisuudessa, he pyrkivät sinne ja tuottavat itse itsestään paljastuksia. Kavalkaadiin kuuluvat kaikki tosi-tv-persoonat, kohumissit ja -mallit sekä sekalainen kuoro urheilijoita ja näyttelijöitä joiden ammatilliset näytöt ovat kaukaa menneisyydestä.

Nämä henkilöt ovat vapaaehtoisesti luopuneet oikeudestaan yksityisyyteen. He ovat antaneet kauhalla juorujournalismille, joten he eivät enää voi vaatia yksityisyyttä ja heistä voi kirjoittaa jokseenkin mitä tahansa. Jossain vaiheessa voi siis käydä niin että Seiska tekee heistä jutun jota he eivät itse haluaisi julkaistavan, koska se häpäisee ja loukkaa, mutta on myöhäistä valittaa. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Tämä selittää myös Seiskan vähäisiä langettavia tuomioita; lehti on osannut keskittyä ihmisiin jotka ovat menettäneet puolustuskykynsä.

STT keväällä 2009:
"7 päivää -lehti pitää perusteettomina ja asiattomina arvuutteluja kirjoittelunsa mahdollisista vaikutuksista SIG-yhtyeen laulajan Matti Inkisen kuolemaan. Lehden toimituksellinen johto kommentoi asiaa torstaina STT:lle lähettämässään tiedotteessa. Inkistä koskeneiden rikosepäilyjen uutisointi on herättänyt laajaa keskustelua. Tulilinjalla ovat olleet etenkin Seiska sekä Iltalehti. SIG-yhtye on moittinut Seiskan ja Iltalehden toimintaa ala-arvoiseksi. Myös esimerkiksi kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pertti "Veltto" Virtanen (ps.) on arvostellut lehdistöä. Hänen mielestään lehtikirjoittelu ajoi Inkisen kuolemaan. Juttu oli asiallinen, eikä se sisältänyt asiavirheitä. Inkinen on suhtautunut julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Seiskan juttuun lähinnä neutraalisti, 7 päivää -lehden tiedotteessa sanotaan.
Tiedotteen ovat allekirjoittaneet vastaava päätoimittaja Eeva-Helena Jokitaipale ja päätoimittaja Marko Petäjäjärvi. STT ei tavoittanut heitä puhelimitse haastattelua varten."

Oma kommenttini:
Vastaava päätoimittaja Jokitaipaleen ja päätoimittaja Petäjäjärven allekirjoittama selvitys osoittaa vain suurta vastuuttomuutta ja empatian puutetta toista ihmistä kohtaan. Heidän tekstistään saa käsityksen, että itsemurha on neutraali suhtautuminen. Omalla tavallaan tässä on ihmisen röyhkeys ja julmuus huipussaan ihmisen kuoleman jälkeen. Sanaakaan pahoittelusta tai myötäelämisestä ihmisen poismenon vuoksi en ole Seiskan puolelta nähnyt.

Tiedettiin, että Matti Inkinen oli raskaissa hoidoissa ja toipumassa hänelle tehdystä aivoleikkauksesta. Tästä mm. hänen psyykkisen vointinsa tiedettiin heilahtelevan jopa saman päivän aikana laidasta laitaan. Jokainen joka on elänyt syöpäpotilaan rinnalla tai lähellä, tietää nämä asiat. Hän tietää myös, miten herkkä tässä vaiheessa oleva toipuilas on ja valitsee sanansa huolella.
Seiska ei näin tehnyt vaan vaikutti ratkaisevasti tai mitä varmimmin ajoi Inkisen itsemurhaan.

Pauli Aalto-Setälä, olen oppinut pitämään sinua korkean kristillisen etiikan omaavana henkilönä. Siksi siirtymisesi Kotimaa-yhtiöistä ihmisten vaikeuksista voimansa ottavaan yhtiöön oli minulle epämieluisa yllätys. Toivottavasti pystyt vaikuttamaan edes siihen, että Seiska muistauisi edes inhimillisyyden aakkoset. Inkisen jutussa näin ei tapahtunut.

Vaikka kuolleilla ei juridisesti ole enää samanlaista yksityisyydensuojaa, kuin elävillä en halua aiheesta keskustella. Matti Inkisen lapsipornorikosepäilyä koskevasta jutusta kanneltiin Julkisen Sanan Neuvostolle, joka antoi asian tutkittuaan Seiskalle vapauttavan päätöksen.
Huomautus on silti paikallaan, inhimillisyyden aakkoset on jokaisen hyvä muistaa ja niitä noudattaa.