Vastuullisuus on megatrendi

Vierastan pyyteettömyyden vaadetta. Meillä on taipumus muuttua välittömästi aivokuoriaisiksi, kun kuulemme jonkun toisen tekemästä hyvästä teosta tai aikeesta.Rationaalisella ajattelulla yritämme kukistaa aistimamme emotionaalisen hyvän. "Kyllä se tosta itse jotenkin hyötyy! Väärin autettu!" Juuri näin. Biologien mukaan kokonaan pyyteettömiä ovat vain valkovuokot. Me muut auttajat, yksityiset ja yritykset, kannamme vastuumme, koska olemme oivaltaneet kuuluvamme kokonaisuuteen, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siis myös meihin itseemme. Pohdin yrityksen vastuullisuutta jälleen kerran, kun vastasin HS-raadin tärkeään kysymykseen. Käytännön hyvä esimerkki on meneillään oleva loistava hanke nimeltään PlanVastuunkantaja. Olen tietysti vähän jäävi, sillä olen Plan Suomi Säätiön varapuheenjohtajaja hankkeen takana, mutta toisaalta olen kahden osakeyhtiön toimitusjohtaja, joten joudun itse vastuuseen monellakin tavalla käytännössä.

Ei yrityksenkään yhteiskuntavastuun tarvitse olla pyyteetöntä. Maailma on hyvä nähdä yritystä suurempana kokonaisuutena, jossa vaikuttaminen ei ole enää omistukseen sidottua yksinapaista valtaa, vaan moniulotteisesti verkottunutta ja multinapaista vallankäyttöä, joka on jaettu esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, medioiden, yritysten ja valtioiden muodostaman verkostoon.Kirjoittaessa kirjan Merkitystalous (Kirjapaja 2005), kutsuin tätä verkottunutta, jaettua valtaa merkitystaloudeksi. Kaikki vaikuttaa siis kaikkeen.

Minusta yrityksen tulisi kantaa yhteiskuntavastuuta ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin tuottaessaan osakeyhtiölain mukaisesti voittoa osakkeenomistajilleen yritys on osa infrastruktuuria, jolla maksetaan niin työntekijöiden palkat kuin yhteiskunnan yhteiset rakenteet esimerkiksi verojen sekä palvelujen ja tuotteiden muodossa. Vastuullinen yritys kuulee myös ympäröivää yhteiskuntaa ja pitää hyvän huolen henkilöstöstään. Siksi vastuullisen ja vakavaraisen yrityksen tulee myös osallistua sotaan köyhyyttä vastaan sekä taisteluun merten saastumista vastaan myös yrityksensä toimialueen ulkopuolella. Maailmanparantajana ei siis tarvitse olla altruisti. Riittää, että laittaa hyvän kiertämään.